Aloha,

Vuoden päivät ovat menneet kulttuurivastaavan saappaissa, kuin niissä olisi ollut pienet siivet ja nyt voi sanoa, että jalkaan ne saappaat ovat muotoutuneet niin kuin sadun kissalla. Kulttuuri sanana tulee muistaakseni latinasta ja tarkoittaa viljelyä. Viljelyä kulttuurivastaavana saakin harrastaa: Viljeltävä ala sisältää sellaisia elämää versovia vastuualueita kuin vuosijuhlat, kevään excursion, sekä yhtenä parhaista pavunvarsista, kulttuurijaoston oman toiminnan vetämisen.

Kulttuurivastaavan tulee mielestäni olla hallituksessa se, joka kuuntelee ja kannustaa muita sekä tuo iloa kaikkien päivään omalla energiallaan. Niin kuin elämässä yleensä, kaikki vain on mahdollista ja ajatuksen saa antaa lentää kulttuurivastaavan tehtävässä, jaoston ja hallitusväen kanssa, kaikkia meitä jäseniä varten. Tullut on käytyä monissa paikoissa ja tutustuttua moneen asiaan ja hyvään ihmiseen. Olen oppinut esiintymisestä, johtamisesta, järjestämisestä ja sen, että alkoholi ei lopu maailmasta juomalla, eikä etenkään Virosta tuomalla. Dokaaminen on vapaavalintaista.

Vuosijuhlia järjestettäessä sain elämääni parantavan oppitunnin siitä, miten kommunikoinnilla ja aikatauluttamisella voi tehdä pieniä suuria ihmeitä. Juhlat olivat sopivan koreat, rennon rauhalliset ja kokonaisuutena silliaamiaisen kanssa ne menivät pienine hiottavine kulmineen kuten toivoin. Vuolas kiitos toimihenkilöille sekä staffille, yeah! Kulttuurijaoston voimavarat ovat suuren suuret ja heidän kanssaan on mahdollista käydä vaikka kuussa koluamassa ja tulla takaisin ennen kuin soppa on kiehunut valmiiksi kasarissa tai ysärillä.

Tarkoitan sitä, että jaostosta on vuoden aikana löytynyt tekijöitä; niin loistavia saksaa puhuvia johtajatyyppejä, kuin asiallisen varmoja ja itsenäisiä tapahtumanjärjestäjiä sekä ideoijia, joiden kanssa on mahdollista toteuttaa fysiikan lakien ja muiden jaostojen vastuualueiden puitteissa minkä tahansa aihetyypin tapahtumia kuten outside the box. Jaoston kokoonpano ja potentiaali tulevat jatkossa olemaan vähintäänkin yhtä superhyvät.

Muistan hyvin, kun painin päässäni ennen varsinaista Wallitushakua, lähtisinkö mukaan vai en. Tulisivatko koulunkäyntini ja elämäni häiriintymään täysin ja hukuttaisiko tehtävien asioiden muodoton massa minut? Pelotti kyllä, mutta näin ei käynyt, ei ollenkaan. Kulttuurivastaavana oleminen on ollut se asia, joka on antanut lisää tarmoa painaa eteenpäin ja tuonut viikottaisten kokousten ja tekemisen muodossa auttavaa sykettä elämään, kokonaan ilman kammiovärinää. Mukana on siunaantunut myös uusi yhteisö, josta on oppinut pitämään ja suuresti arvostamaan. Aina on tehtävää, mutta olisihan sitä muutenkin ja luulen, että tulen kaipaamaan tätä vuotta vielä aika lailla.

Hae hallitukseen, sinua kiinnostaa kuitenkin!

Syksyisin Halloween-toivotuksin,

Lasse

Valikko